Verkot todennäköisyyslaskennassa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tämä pro gradu -työ käsittelee äärellisen todennäköisyyslaskennan eräitä sovelluksia, niin sanottuja puumalleja ja toimintaverkkoja. Koska hyvin usein erityyppisissä todennäköisyyslaskennan ongelmissa tarkastellaan äärellistä piste- tai tilajoukkoa, voidaan näitä eri joukkoja kuvata ja havainnollistaa usein yksinkertaisilla kaavioilla, jotka helpottavat itse ongelman ratkaisua huomattavasti. Näitä kaavioita kutsutaan matematiikassa graafeiksi eli verkoiksi. Tässä pro gradu -työssä esitän kaiken näiden graafien muodostamiseen tarvittavan teorian. Aluksi käyn läpi tarvittavan joukko-opin ja kombinatoriikan. Tämän jälkeen esittelen todennäköisyyslaskennan historiaa ja sen eri määritelmät. Tätä lukua seuraa lyhyt johdatus graafiteoriaan, jonka jälkeen esitän tämän pro gradu -tutkielman pääluvut 7 ja 8, joissa käydään läpi puut todennäköisyyslaskennassa, toimintaverkot sekä ns. Boolen algebra. Lopuksi käyn vielä läpi Markovin ketjujen käyttöä yksinkertaisissa todennäköisyyslaskuissa. Loppuun olen vielä liittänyt 20 hyviksihavaitsemaani laskuharjoitustehtävää, jotka tukevat ja syventävät tässä työssä esitettyä teoriaa

Mielenterveyskuntoutujan askeleita työelämään : saatu tuki ja kohdatut ongelmat

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Selvitin pro gradu -tutkielmassani mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien kokemuksia työhön paluuta edistävistä, merkityksellistä asioista sekä peilasin näitä kokemuksia palvelujärjestelmiin ja niiden mahdollisiin kipukohtiin kuntoutujan näkökulmasta. Haastattelin tutkielmaani varten seitsemää Mielenterveyden keskusliiton Ammatillisen kuntoutumisen tukipisteen toimintaan osallistunutta pysyvällä - tai määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa mielenterveyskuntoutujaa, jotka olivat matkalla työelämään tai toimivat kuntouttavassa työssä. Käytin omana analyysitapanani teemoittelua. Pro gradu -tutkielmaani tehdessä tuli selvästi esiin, että työelämään siirtymisessä kaivataan toisten tukea, mutta samalla myös omaa motivoitumista. Tuen saaminen lisäsi haastateltavien uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin. Siten toivon herääminen on myös osa liikettä pois eristäytyneisyydestä kohti avoimuutta ja yhteyttä. Tärkeinä merkityksellisenä asiana työhönpaluu -prosessissa nousi myös eri mahdollisuuksista kokoavasti annetun tiedon merkitys, joka kuitenkin nousi esiin erityisenä palvelujärjestelmän kipukohtana. Kuntoutujan kanssa työskennellessä tulisikin informoida kuntoutujaa asioista, jotka eivät välttämättä juuri silloin ole täysin ajankohtaisia, mutta joka voi jäädä mielenterveysongelmista kärsivien mieleen ja olla myöhemmin hyvä vaihtoehto. Jokaisen kuntoutujan parissa työskentelevän on tärkeä pitää mielessä, että kuntoutuminen on mahdollista ja työelämään paluun tulisi olla esillä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa; tällöin mahdollisia vaihtoehtoja voisivat olla esimerkiksi työskentely Klubitaloilla tai työkeskuksissa. Haastateltavien puheesta tuli kuitenkin esiin se, että työhön paluu on liian paljon oman aktiivisuuden varassa ja oma aktiivisuus voi olla mielenterveyskuntoutujilla heikompaa kuin niin sanotun”normaaliväestön” piirissä. Pro gradu -tutkielmani keskeisiä tuloksia on se, että palvelujärjestelmän ja asiakkaan välinen suhde on usein asiakasta passivoiva, koska se on palvelut ovat hajallaan, keskitettyä ohjausta ei ole ja liian paljon on kuntoutujan oman aktiivisuuden varassa. Työhön ohjaavia palveluketjuja, johon kuuluisi muun muassa koulutusta ja työnhakua tulisikin kehittää lisää. Matkalla työelämään ei useinkaan riitä, että levätään aikansa, vaan tarvitaan mahdollisuutta työskennellä omien voimavarojen puitteissa. Tämä ei useinkaan onnistu ns. avoimilla työmarkkinoilla, jotka eivät aina jousta esimerkiksi työajan osalta. Mielenterveysongelmista kärsiviä asiakkaita kohdatessa on muistettava, että mielenterveysongelmista kuntoutuminen ja työkykyiseksi tuleminen on mahdollista monipuolisella hoidolla ja kuntoutuksella. Myös hoitosuhteiden ja hoitoketjujen toimivuuteen olisi tärkeää kiinnittää huomiota

Bula! Kupillinen yaqonaa turisteille : Mitä antropologit, maan hallinto ja paikalliset asukkaat ajattelevat kulttuurin tuotteistamisesta turismin palvelukseen Fidžillä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Turismi on Fidžin suurin vientitulojen lähde ja maan hallinnolle keskeinen taloudellisen kehityksen väline. Fidžin saarilla vierailee vuosittain noin 400 000 turistia. Maahan suuntautuu erityisesti etnistä-, ympäristö- ja virkistäytymisturismia. Turistit odottavat matkakohteeltaan eksoottisuutta, ja fidžiläinen kulttuuri onkin valjastettu turismin palvelukseen. Pro gradu -työni käsittelee turismia Fidžillä. Erityisen pohdinnan aiheeksi työssä on nostettu kulttuurin tuotteistaminen turismin palvelukseen. Määrittelen työssäni turismiperformansseiksi esitykset, joissa paikalliset asukkaat esittävät jonkin kulttuurisen toiminnan turisteille. Tarkoituksena voi olla turistien viihdyttäminen ja/tai opettaminen. Käsittelen pro gradu -työssäni kulttuurin tuotteistamisen esimerkkinä yaqona-rituaalia. Yaqona-rituaali on Fidžin sosiaalisen elämän keskeisimpiä rituaaleja. Se on myös maassa vieraileville turisteille yhteinen kulttuurikokemus. Yaqona-rituaali onkin tyypillinen fidžiläinen turismiperformanssi. Työssäni esittelen sekä fidžiläiseen jokapäiväiseen elämään kuuluvaa rituaalia että sen turisteille esitettävää muotoa. Pro gradu -työni tutkimuskysymykseksi olen nostanut ongelman siitä, mitä pitäisi ajatella turistiperformansseista, ja erityisesti yaqona-rituaalin tuotteistamisesta, Fidžillä. Pro gradu -työssäni esitän, mitä mieltä eri tahot, antropologit, maan hallinto ja paikalliset asukkaat, ovat turismista, sen vaikutuksista ja kulttuurin tuotteistamisesta. Turismin antropologisen tutkimuksen keskusteluista nostan käsittelyn kohteiksi turismin vaikutuksien tutkimuksen ja autenttisuuden kysymyksen. Pohdin, tuhoaako turismi kulttuuria ja mitä autenttinen perinne on. Voivatko turistiperformanssit olla autenttista kulttuuria? Turismi on elämysteollisuutta, jossa koskemattomuus, autenttisuus ja epäkaupallisuus ovat arvostettuja määreitä. Turismin ja erityisesti kulttuurin tuotteistamisen pelätään usein tuhoavan autenttista kulttuuria. Pro gradu -työssäni esitän, että vaikka turismin voidaan katsoa muuttavan yaqona-rituaalin muotoa ja merkitystä sitä turisteille esitettäessä, rituaalin merkitys fidžiläisille kulttuurin esittämisen välineenä ei kuitenkaan muutu. Yaqona-rituaalin arvo tulee siitä, että se antaa fidžiläisille mahdollisuuden tehdä turisteille tutummaksi paikallista kulttuuria ja sen arvostuksia. Tutkimukseni tuloksista nousee esiin oman kulttuurin esittämisen tärkeys. Fidžillä kulttuurin esittäminen on lisäksi toimimista maan tavalla (cakacaka vakavanua). Pro gradu –työtäni varten keräsin materiaalia kolmen kuukauden ajan Fidžillä. Työni aineisto muodostuu kirjallisuuden lisäksi osallistuvan havainnoinnin ja haastatteluiden kautta saadusta empiirisestä materiaalista

"Luokaamme maailmanlaajuinen anti-imperialistinen salaliitto" : retorinen analyysi Hugo Chávezin puheiden yleisöistä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Pro gradu -tutkielmani aiheena on Chávezin vallankumousretoriikka ja puheiden yleisöt. Hugo Chávezin retoriikka on osittain siivittänyt hänen suosiotaan Venezuelassa. Tutkielmassani analysoin, puhuuko Chávez myös laajemmille yleisöille. Chávez on saanut kansainvälistä huomiota räväkällä retoriikallaan ja Venezuelasta on tullut ikään kuin maailmanpolitiikan kentälle uhitteleva pikkuveli. Tutkin Chávezin retoriikkaa vallankumouksien ja vallankumousretoriikan näkökulmasta. Vallankumousteoriat selittävät vallankumouksien logiikkaa ja merkitystä sekä selittävät vallankumouksien ja maailmanpolitiikan yhteyttä. Vallankumousretoriikalla on taipumus viitata ja vedota myös maailmanlaajuiseen vallankumoukseen. Tutkielmassani analysoin Chávezin filosofisia yleisöjä ja sitä vaikuttaako puhepaikka Chávezin retoriikkaan. Tutkimuskysymyksessäni yleisö tarkoittaa puhujan konstruoimaa joukkoa, johon puhuja haluaa argumentillaan vaikuttaa. Tämä yleisö tulee erottaa puhetta paikan päällä kuuntelevasta yleisöstä. Pro gradu -tutkielmani aineistona on 11 Hugo Chávezin pitämää puhetta. Valitsin puheet niiden oletettujen läsnä olevien yleisöjen perusteella. Analyysiosiossa käsittelen puheita tämän jaottelun perustella eli ensin Venezuelassa pidettyjä puheita, alueellisia puheita ja lopuksi kansainvälisiä puheita. Puheista etsin esisopimuksia ja arvoja, joihin Chávez perustaa argumenttinsa. Menetelmänä pro gradu -tutkielmassani on Chaim Perelmanin retoriikan tutkimuksen metodi. Perelman korostaa yleisön merkitystä retoriikassa ja pitää olennaisena puhujan ja yleisön välistä suhdetta. Puhujan tulee suhteuttaa argumentointi yleisöönsä. Esisopimus on ikään kuin argumentin aloituspiste, yhteisymmärryksen alue yleisön ja puhujan välillä. Argumentointi perustuu siihen mikä on yleisön hyväksyttävissä. Tutkielmani tärkeimpinä teoksina pidän Perelmanin (1996) teosta Retoriikan valtakunta sekä Perelman & Olbrects-Tytecan (1971) teosta New Rhetoric: a treatise on argumentation. Vallankumouksien ja vallankumousretoriikan näkökulmasta keskeisin teos on Hallidayn (1999) Revolutions and World Politics. Tutkielmani tuloksena on, että Chávez puhuu periaatteessa koko ajan samalle yleisölle eli niille, jotka näkevät historian samalla tavalla ja uskovat, että sorron historia ja Bolívarin perintö oikeuttaa nykypäivän politiikkaa ja antaa sille suunnan. Chávez puhuu melko samalla tavalla kaikille konkreettisille yleisöille. Tämä tarkoittaa, ettei puhepaikalla ei ole suurta merkitystä Chávezin retoriikassa käyttämien esisopimusten kannalta. Chávez nojaa samoihin esisopimuksiin, joiden voi tulkita olevan vain melko kapean yleisön hyväksymiä. Tämä osaltaan tuo esiin sen, ettei Chávezin tavoitteena ole laajojen filosofisten yleisöjen tavoittaminen. Chávezin käyttämät tärkeimmät esisopimukset liittyivät historiaan ja sen tuomaan oikeutukseen sekä vallankumoukseen toivottavana asioidentilana

”Det är ett problem både när det finns för mycket av en själv och när det finns för lite” : en studie av akademisk skriftspråkskompetens och akademisk röst i sex statsvetenskapliga kandidatavhandlingar

I min pro gradu-avhandling har jag gjort en kvalitativ analys av den språkliga prestationen i sex statsvetenskapliga kandidatavhandlingar med fokus på akademisk röst, kritisk-analytisk kompetens och argumentation. Jag har begränsat undersökningsmaterialet genom att granska avhandlingarnas diskussionskapitel och utgår från i två av de fem kriterier avhandlingarna bedöms efter. Med kvalitativa metoder som byggt på teori om akademisk röst, akademisk skriftspråkskompetens och den vetenskapliga textens framställningsform, har jag lokaliserat och identifierat markörer som synliggör skribenten i texten. Med min pro gradu ville jag visa hur rösten i texten framträder i den hårt modellerade vetenskapliga genren och operationalisera konceptet akademisk röst och perspektiv i studenttexter med hjälp av de begrepp jag presenterade i teorikapitlet. I texterna ville jag lyfta fram exempel i form av markörer och signaler för att synliggöra hur studenten markerar och hanterar sin närvaro som akademisk författare. Jag har operationaliserat analysen med hjälp av de begrepp som bl.a. garderingar, metatext och sambandsord. Min avhandling bestod av ett inledningskapitel, ett teorikapitel, ett metodkapitel samt analys och diskussion. Den teori jag valde att redogöra för tillämpade jag i analysen. Mitt teorikapitel stödde sig främst på Sofia Asks och Mona Blåsjös doktorsavhandlingar, Forskningsuppsatsens retorik (2014) av Lennart Hellspong, Att skriva en bra uppsats (2017) av Lotte Rienecker och Peter Stray Jørgensen samt litteratur om den akademiska rösten av bl.a. Christine M. Tardy och Ken Hyland. Mitt teorikapitel behandlar den vetenskapliga textens stildrag och kvalitetskriterier det akademiska skrivandets förutsättningar, socialisering i de akademiska textvärldarna, den akademiska skriftspråkskompetensens beståndsdelar samt den akademiska röstens definitioner

Samtal om Budkavlen: Hågkomster från 1970–1990-talen

Inga abstrakt i detta numme